Marraskuu 2017 Hankintoja ja harkintoja

(Koti)oluenvalmistukseen tarvittavat laitteet ja tarveaineet lyhyesti:

Vettä. Sitä tarvitaan paljon ja sen pitää olla lämmintä. Vettä tarvitaan käymiskelpoisten sokerien liuottamiseen maltaista. Vettä hukkuu prosessiin jonkin verran enemmän kuin varsinainen eräkoko. Vedestä ja maltaista syntynyt vierre keitetään. Tarvitaan siis astia, joka kestää lämpöä ja lämmitystä, sekä laite jolla lämmitys toteutetaan.

Olut viettää ensimmäiset elinviikkonsa käymisastioissa, jotka voivat olla muovisia ämpäreitä, lasisia pullontapaisia, muovisia vastaavia tai teräksisiä ultrahienoja kartiopohjaisia pro-astioita. Oikeastaan melkein mikä tahansa tiivistii suljettava ja vesilukolla lävistettävä astia kelpaa.

Nestettä liikutellaan letkuilla, pumpuilla, hanoilla ja erilaisilla käyttötarkoitukseen soveltuvilla astioilla. Näitä siis tarvitaan riittävästi. Letkuja ja lappoja. Niitä löytynee jokaisen kotipanijan hyllystä.

Laitteet ja tarvikkeet tekevät harrastuksesta helposti kilpavarustelua, sillä vaihtoehtoja ja tapoja on lukuisia. Maltaiden rouhimisesta, mäskäykseen, keittoon ja käymiseen on tarjolla suomalaisistakin alan liikkeistä eri kukkaroille soveltuvia vaihtoehtoja. Lisäksi olohuonepanimon voi rakentaa näppäräsorminen harrastaja lähes kotona lojuvista tavaroista. Halvallakin siis pääsee.

Lähdimme selvittämään mitä kaikkea tarvitsisimme ensimmäiseksi laitteistokokoonpanoksi.

Löysimme Facebookin ravintolakirppis- ryhmästä edullisen 30 litran kattilan, jonka tuli toimia mäskäys- ja keittoastiana. Ilman erillistä välipohjaa tulisi panotapamme olemaan ns. ”BIAB” – Brew In A Bag, eli pussimäskäys, jossa maltaat mäskätään ja huuhdellaan erillisessä pussissa kattilassa.

Ostimme tavaratalosta edullisen, mutta riittävän tehokkaan (2500W) Induktiolieden, joka ei tietenkään tulisi olemaan yhteensopiva alumiinisen kattilamme kanssa. Teräksiset suuret kattilat ovat kalliita ja käytettynäkin harvinaisia. Kyselyjä lähetettiin ravintoloihin ja käytettyjen ravintolalaitteiden erikoisliikkeisiin. Tuloksetta. Yhtenä ratkaisuna olisi tietysti erillisen teräslevyn sijoittaminen lieden ja padan väliin, mutta tämä alkoi tuntua liian monimutkaiselta ja lopulta myös ei niin edulliselta tavalta rakentaa laitteistoa. Tarjolla oli yksinkertaisempiakin valmiita kokonaisuuksia.

Oli Grainfatheria ja Braumeisteria ja vaikka minkälaista Kiinan ihmettä. Sellaiseen mekin lopulta päädyimme. Panimonurkasta tilattu Brewmonk- nimellä kulkenut all-in-one laite 50 litran säiliöllä tilattiin aikaan, jolloin maailman merillä kulki jos jonkinlaista Joululaivakonttia. Tilausta jouduttiin sitten odottelemaan jonkin aikaa, mutta vuoden vaihteen tietämillä se saapui. Laite nimettiin Mauriksi. Mauri Munkiksi. Mauri oli käytännössä suuri vedenkeitin, jossa on kyljessä erillinen pumppu ja sisällä nostettava ”valepohja”. Mauria ohjaa erehtymätön logiikka ja vinkeät huomioäänet. 3000W teho rajoittaa hieman muiden sähkölaitteiden käyttöä samassa pistorasiassa tai sulakkeessa. Hintakin oli kohtuullinen, hiukan päälle 600€ ja kaupan päälle saimme hienon vierteen jäähdyttimen.

Hankintalistaa jatkettiin talven aikana jos jonkinmoisella letkunpätkällä ja astialla. Käymistä varten ostimme yhteensä neljä 27 litran PET- muovista valmistettua astiaa ja alkuperäisen alumiinikattilan roolia vaihdettiin vähän helpompaan lämpimän veden säilyttämisastiaan maltaiden huuhtelua varten. Myöhemmin ostoslistaan lisättiin aina vain pienempiä ja halvempia tarvikkeita, kuten PH- liuskoja, ominaispainomittareita ja vesilukkoja. Tarvikkeissa ja etenkin kriittisen tärkeissä ominaispainomittareissa havaittiin totuuden siemenen lauseessa : ”Two is One, One is None”.  – Aina tulee olla varakappaleita riittävästi. Jos se on pieni, halpa ja tärkeä; osta niitä monta!

Alumiinikattilat ovat edullisia, mutta niitä ei voi käyttää induktioliedellä
Mauri Munkki, tuleva työhevosemme. Mukana myös PET- käymisastiat
Maurin ohjainlogiikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *